Hi!
Compaining painting and graphical look has interested me even before I started
painting. I love powerful lines, strong colors ja big contrasts. After beginning
the painting habby I grown to like textures and others things that are typical to
paintings depending on artist.
I wanted to paint something that looks little like vintage poster without texts.
Animals has been glose to my heart as long as I can remember. I got to topic
for one of my animal books that I got when I was a little boy. The book is
Europes ammals and it's printed in 1968. In it's green cover is golden red deer
without outlines or details. I decided to use white, red and black.
I started making textures with palette knife. After that I painted black "framing"
and white center. On the white center I painted red red deer wich I outlined with
black lines.
Moro!
Maalauksen ja graafisen ilmeen yhdistäminen on kiehtonut minua jo ennen, kun
aloin itse maalata. Pidän valtavasti selkeistä linjoista, vahvoista väreistä ja
suurista kontrasteista. Maalausharrastuksen alettua olen oppinut pitämään
myös tekstuureista ja muista maalauksellisista asioista, joita tosin on melkein
loputon määrä riippuen taiteilijasta.
Halusin maalata jotain vanhanajan julisteen tyylistä ilman tekstejä. Eläimet
ovat kuuluneet elämääni niin kauan kuin muistan ja keksin aiheen eräästä
lapsena saamastani kirjasta. Kyseessä on vuonna 1968 painettu Euroopan
nisäkkäät, jonka vihreässä kannessa komeilee saksanhirviuros kultaisena
ilman ääriviivoja tai yksityiskohtia. Päätin käyttää punaista, mustaa ja valkoista.
Aloitin vetämällä kankaalle palettiveitsellä runsaasti maalia ja sain aikaan
vahvan tekstuurin. Seuraavaksi maalasin mustat reunukset ja valkoisen
keskustan, jolle hahmottelin ja maalasin punaisen hirven, jolle tein mustat
ääriviivat.
Red deer, 2014, acrylic on canvas, 80cm x 60cm
Frank SamuRai
Saksanhirvi, 2014, akryyli kankaalle, 80cm x 60cm
Frank SamuRai
perjantai 28. helmikuuta 2014
keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Gluttony/Mässäily
Hello!
Sixth deadly sin is ready. This time I painted Gluttony. Gluttony reminds
me about David Fichers Seven and the victim that they find first. For me
gluttony is compulsive eating even if you have satisfied your hunger and
need for nutrients. Gluttony is huge gravings that you can't control. In
other words you don't eat to live, you live to eat. I think the brown expresses
best the dirty color. Because I wanted to paint foodstains on the face I
didn't paint the face with many different browns. Instead I played with
texture. I dripled thinned paint and got blobs that looks like oversized
spots.
Terve!
Kuudes kuolemansynti on valmis. Tällä kertaa maalasin mässäilyn. Mielessäni
on tietysti David Fincherin ohjaaman Sevenin ensimmäinen uhri. Mässäily on
mielestäni sitä, että syö pakonomaisesti vaikka nälkä ja ravinnontarve on tyy-
dytetty. Mässäily on valtavaa ruoan himoa jolle on annettu periksi. Toisin
sanoen ei syödä elääkseen vaan eletään syödäkseen. Mielestäni ruskea väri
palveli likaista väriä. Koska halusin naamalle tahroja en maalannut kasvoja
kirjaviksi vaan leikittelin tekstuurilla. Ohennetun maalin pisarat jämähtivät
hienosti ja tuovat mieleen jättikokoiset kuonan täyttämät ihohuokoset.
Gluttony, 2014, acrylic on canvas, 60cm x 80cm
Frank SamuRai
Mässäily, 2014, akryyli kankaalle, 60cm x 80cm
Frank SamuRai
Sixth deadly sin is ready. This time I painted Gluttony. Gluttony reminds
me about David Fichers Seven and the victim that they find first. For me
gluttony is compulsive eating even if you have satisfied your hunger and
need for nutrients. Gluttony is huge gravings that you can't control. In
other words you don't eat to live, you live to eat. I think the brown expresses
best the dirty color. Because I wanted to paint foodstains on the face I
didn't paint the face with many different browns. Instead I played with
texture. I dripled thinned paint and got blobs that looks like oversized
spots.
Terve!
Kuudes kuolemansynti on valmis. Tällä kertaa maalasin mässäilyn. Mielessäni
on tietysti David Fincherin ohjaaman Sevenin ensimmäinen uhri. Mässäily on
mielestäni sitä, että syö pakonomaisesti vaikka nälkä ja ravinnontarve on tyy-
dytetty. Mässäily on valtavaa ruoan himoa jolle on annettu periksi. Toisin
sanoen ei syödä elääkseen vaan eletään syödäkseen. Mielestäni ruskea väri
palveli likaista väriä. Koska halusin naamalle tahroja en maalannut kasvoja
kirjaviksi vaan leikittelin tekstuurilla. Ohennetun maalin pisarat jämähtivät
hienosti ja tuovat mieleen jättikokoiset kuonan täyttämät ihohuokoset.
Gluttony, 2014, acrylic on canvas, 60cm x 80cm
Frank SamuRai
Mässäily, 2014, akryyli kankaalle, 60cm x 80cm
Frank SamuRai
tiistai 25. helmikuuta 2014
Burning gaze III/Palava katse III
Hi!
Lady with violet skin has been developoing in my mind for a lonf time.
I got the inspiration in a wierd Place. I saw a juice paggage in a grocery
store. Even if don't normally like juices a liked the look of two Wipu-
juice paggages. I sketched the hair to look like 1920 hairstyle. When
everything else was ready I wondered the eye colour. I decided to use
yellow because it is a complementary color of violet. The eyes became
so intense that I decided to continue the Burning gaze-series.
Moro!
Violetti ihoinen nainen on ollut jo pitkään muhimassa takaraivossa. Väri-
inspiraatio tuli niinkin oudosta paikasta, kuin marketin mehuhyllyltä.
Wipu-mehua saa kolmea eri sorttia ja olen ihastunut ainakin kahden pak-
kauksen värimaailmaan vaikka en mikään mehun litkijä olekaan.
Luonnostelin naisen omasta mielestäni hiukan 1920-luvun kampaukseen.
Kun kaikki muu oli valmiina mietin silmien väriä ja päätin ottaa violetin
vastavärin käyttöön. Silmiin tuli sen verran paloa fluorisoivan värin
avustuksella, että päätin jatkaa Palava katse-sarjaa.
Burning gaze III, 2014, acrylic on canvas, 80cm x 40cm
Frank SamuRai
Palava katse III, 2014, akryyli kankaalle, 80cm x 40cm
Frank SamuRai
Lady with violet skin has been developoing in my mind for a lonf time.
I got the inspiration in a wierd Place. I saw a juice paggage in a grocery
store. Even if don't normally like juices a liked the look of two Wipu-
juice paggages. I sketched the hair to look like 1920 hairstyle. When
everything else was ready I wondered the eye colour. I decided to use
yellow because it is a complementary color of violet. The eyes became
so intense that I decided to continue the Burning gaze-series.
Moro!
Violetti ihoinen nainen on ollut jo pitkään muhimassa takaraivossa. Väri-
inspiraatio tuli niinkin oudosta paikasta, kuin marketin mehuhyllyltä.
Wipu-mehua saa kolmea eri sorttia ja olen ihastunut ainakin kahden pak-
kauksen värimaailmaan vaikka en mikään mehun litkijä olekaan.
Luonnostelin naisen omasta mielestäni hiukan 1920-luvun kampaukseen.
Kun kaikki muu oli valmiina mietin silmien väriä ja päätin ottaa violetin
vastavärin käyttöön. Silmiin tuli sen verran paloa fluorisoivan värin
avustuksella, että päätin jatkaa Palava katse-sarjaa.
Burning gaze III, 2014, acrylic on canvas, 80cm x 40cm
Frank SamuRai
Palava katse III, 2014, akryyli kankaalle, 80cm x 40cm
Frank SamuRai
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)